torstai 24. kesäkuuta 2010

Polkupyörällä


Pitkänmatkan pyöräily näyttäisi olevan reitinvalintaa, säätä, pukeutumista, pyörän ja ajajan huoltoa, kommelluksia, kärsivällisyyden koettelua ja lopulta itsetuntemuksen kasvua.
Osmo Soininvaara on kokenut pyöräilijä. Hän matkasi Suomesta Nizzaan kevyin varustein, mukana oli ainoastaan kahdeksan kiloa painava reppu. Soininvaaralle pyöräily tarkoittaa hidasta, lempeää matkantekoa. Kirja innoittaa pitkänmatkan pyöräilyyn ja sisältää matkavinkkejä karttoineen ja reittisuosituksineen. Soininvaara myös kommentoi matkakertomuksen lomassa eurooppalaista maatalouspolitiikkaa, liikenneratkaisuja, rakentamista ja energiapolitiikkaa.
Kysymykseen Mitä teit Nizzassa, Soininvaara vastaa En juuri mitään. Matkan tarkoitus ei ollut päästä Nizzaan, itse matka oli tarkoitus.
Soininvaara ajoi matkansa maantiepyörällä reppu selässä, Matti Rämö taas polki 40 kilon kuorman kanssa Euroopan halki Pohjois-Afrikkaan. Soininvaara yöpyi hotelleissa ja söi ravintoloissa, Rämö harrastaa varsinkin Euroopan puolella telttailua ja eväsruokailua. Maantieteilijänä Rämö kertoo paljon reittinsä varren olosuhteista aina vuoristoista Saharan suolatasankojen kuumuuteen. Hänen matkantekoonsa liittyi paljon hankaluuksia pyörän kunnon kanssa.
Uudessa kirjassaan Rämö on kertonut pyöräilystään Intiaan.

Muita pyöräilykirjoja:

torstai 17. kesäkuuta 2010

Kirjaston arkiaskareita, osa 2

Kirjan muovituksen salaisuudet


Uutuuskirjat odottavat muovitusta työhuoneen pöydällä.
Tähän työhön tarvitaan kirjamuovia, saksia ja näppituntumaa.







Kirjan päällyspaperin kulmat leikataan kapeammiksi, jotta muovitus sujuisi helpommin.






Muovi kiinnitetään kirjan kanteen.
Varo kuplia!









"Saumanvarat" leikataan ja käännetään kannen sisäpuolelle.







Vielä lopuksi kirjaston leima.
Valmista tuli!

keskiviikko 16. kesäkuuta 2010

Torjuttuja muistoja

Kiinnostuin Viron historiasta käytyäni Tallinnassa ja ihastuttuani kaupunkiin. Yllätyksekseni huomasin, että Viron lähimenneisyyttä on alettu käsitellä vasta viime vuosina, vaikka itsenäistymisestä on kulunut jo liki 20 vuotta. Neuvostomiehityksen aikaisista kokemuksista kirjoittaminen kertookin osaltaan haavojen hitaasta paranemisesta ja traumaattisesta suhteesta menneisyyteen.

Vuonna 2009 ilmestynyt Imbi Pajun ja Sofi Oksasen toimittama artikkelikokoelma Kaiken takana oli pelko: Kuinka Viro menetti historiansa ja miten se saadaan takaisin (WSOY) herätti kohua jo ilmestyessään. Kirja sisältää virolaisten omakohtaisia, vavahduttavia kokemuksia KGB:n kuulusteluista, propagandasta ja pakkotyölaitoksista mutta myös hiljaisesta vastarinnasta vallitsevaa neuvostojärjestelmää kohtaan. Imbi Pajun teoksessa Torjutut muistot (Like 2006) pyritään ymmärtämään hänen Siperiaan kyyditetyn äitinsä kokemuksia, sekä neuvostojärjestelmän edellyttämää hiljaisuutta, joka teki mahdottomaksi menneisyyden karmeuksista puhumisen jopa perheiden sisällä. Neuvosto-Viron arkipäivää (WSOY 2006) kuvaa valokuvien ja henkilökohtaisten muistojen kautta nyt jo ehkä koomiseltakin vaikuttavaa neuvostoaikaa, jolloin arjessa kaikesta oli pulaa: "Nykyään monet mieleen muistuvat yksittäiset tapaukset jo hymyilyttävät ja naurattavat. Siitäkin syystä, että vuosi vuodelta on yhä varmempaa, ettei tuo aika enää palaa takaisin."

Sofi Oksasen Puhdistukseen (WSOY 2008) tartuin hieman varauksella, sillä se on saanut ristiriitaista palautetta asiakkailtamme. Se on ensimmäinen romaani, joka on voittanut sekä Finlandia- että Runeberg-palkinnon. Tarina virolaisten elämän mielettömyydestä neuvostomiehityksen aikana sieppasi kuitenkin heti lukijan mukaansa, ja suosittelenkin sitä sukelluksena toisaalta Viron neuvostomiehityksen, toisaalta nykyajan ihmiskaupan kauhistuttavaan todellisuuteen.

perjantai 11. kesäkuuta 2010

Sumuhattara, halo ja tykky - sääkirjoja

Ilmakehä, sää ja ilmasto (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2008)
Kirja on säätiedon suomalainen perusteos, laaja (496 sivua) ja perusteellinen. Kirjassa on paljon havainnollisia kuvia, jotka kannustavat omaan sääilmiöiden seurantaan. Teoksesta saavat iloa ja hyötyä niin veneilijät, mökkeilijät kuin ilmailuharrastajatkin. Kirja taustoittaa myös nykyistä ilmaston muutosta. Hyvä hakemisto, verkko-osoitteita.
Ukkosta ilmassa (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2009)
Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden Tapio J. Tuomen ja Antti Mäkelän kirjoittama teos käsittelee ukkostyyppejä, salamointia ja salamasuojausta. Kirja on hyvä lukea kaikkien myrskybongarien, jotka haluavat tietää millainen sääilmiö ukkonen on. Teokseen tutustumalla saa myös vastauksen moniin tavallisiin kysymyksiin, kuten houkutteleeko voimalinja ukkosia, tuleeko helleaallon jälkeen ukkonen, mistä jyrinä johtuu ja voiko salama iskeä kirkkaalta taivaalta.
Sää ympäri vuoden (Kirjapaja, 2008)
Sari Hartosen kirjasta saa perustietoa säästä ja ilmastosta helppolukuisessa muodossa. Alkupuolella käydään läpi vuodenaikojen säät (Mannaryynisadetta, Heinäpoutaa, Kuuraa vai huurretta) ja loppuosassa käsitellään sääennusteiden tekoa. Samalla selviävät myös meteorologien käyttämät termit. Kirjassa on hyvä hakemisto, jonka avulla selviää mikä on föhn, halo, tykky tai sumuhattara.

maanantai 7. kesäkuuta 2010

Kauhukuva tosi-tv-yhteiskunnasta

Suzanne Collinsin Nälkäpeli kertoo luonnonkatastrofien ja sodan raunioista syntyneestä uudesta valtiosta, vyöhykkeisiin jaetusta Panemista, jossa kansalaiset elävät äärimmäisessä köyhyydessä ja vallanpitäjät yltäkylläisyydessä. Onnettoman kapinan seurauksena hallitsijat ovat kehittäneet kansalaistensa kurissapitämiseksi Nälkäpelin, jonka säännöt ovat yksinkertaiset. Jokaiselta vyöhykkeeltä arvotaan tyttö ja poika kisaan, jossa viimeinen hengissä selviytyjä on voittaja. Nälkäpeli on vuotuinen tapahtuma ja koko maassa esitettävä tosi-tv-ohjelma. 16-vuotias Katniss joutuu mukaan vapaaehtoisena pelastakseen pikkusiskonsa, jonka epäonneksi arpa lankeaa...Sarjan toisessa osassa Vihan liekit voittajien on osallistuttava koko maan kattavalle voitonkiertueelle. Samaan aikaan kapinat vyöhykkellä muhivat ja niiden kukistamiseksi on alkamassa kaikkien aikojen Nälkäpeli...

Kerronta on taitavaa, jopa koukuttavaa, päähenkilöt moniulotteisia, tarina mukaansatempaava ja yllätyksellinen. Jännitys säilyy loppuun asti. Lukukokemuksena mieleenpainuva...ajatukset palaavat usein kirjan maailmaan pohtimaan mikä meitä ehkä jonakin päivänä odottaa. Kirja saattaa olla ahdistavaakin luettavaa, sillä se on kuin kauhukuva tulevaisuudesta, äärimmilleen viedystä viihde-, media-, kilpailu- ja tosi-tv-yhteiskunnasta. Siinä on paljon vakavia asioita ja yhteiskuntakritiikkiä. Toisinaan ero nykymaailmaan on hiuksenhieno. Tunkevathan sodat jo nytkin koteihimme suorina tv-lähetyksinä.

Vaikka kirjan henkilöt ovat teini-ikäisiä ja kirja on luokiteltu nuortenkirjaksi, ansaitsee se laajemmankin lukijakunnan. Sarjan 3. osa ilmestyy myöhemmin tänä vuonna.

perjantai 4. kesäkuuta 2010

Coelho Cannesissa

PAULO COELHO: Voittaja on yksin Bazar, 2009

Paulo Coelhon uusin romaani yllättää hänen tuotantoonsa tutustuneet. Tällä kertaa tapahtumapaikkana on Cannesin elokuvajuhlat, jonne ovat kokoontuneet maailman kauniit, rikkaat ja kuuluisat. Valta, raha ja maine ovat tavoittelemisen arvoisia ja Coelho kuvaa osuvasti niiden kammottavimpia ilmenemismuotoja.

Venäläinen Igor Malev saapuu Cannesiin tavoitteenaan saada ex-vaimo Ewa takaisin, keinoja kaihtamatta. Juoni kehittyy trilleriksi huikeine loppuratkaisuineen.

Romaani tarkastelee aiheita, jotka ovat hyvin ajankohtaisia: todellisen minuuden etsimistä ja sitä, kuinka yltäkylläisyys ja ahneus helposti johtavat ihmissuhteiden ja henkisten arvojen rapistumiseen.

Helposti luettava romaani on mainiota, viihdyttävää kirajallisuutta. Coelholle tyypilliset "elämänviisaudet" tuntuvat paikoin hieman päälleliimatuilta ja naiiveilta, mutta älkäämme antako niiden häiritä!

tiistai 1. kesäkuuta 2010

Koskettava tarina nuoren naisen ja kärttyisen vanhan miehen ystävyydestä

Samartin Cecilia: Señor Peregrino (Bazar 2010)

Jamilet on kaunis meksikolainen nuori nainen, jonka elämää varjostaa hartiat ja selän peittävä syntymämerkki. Äitinsä kuoltua Jamilet lähtee siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin säästääkseen rahaa ja poistattaakseen syntymämerkkinsä. Jamilet pääsee töihin mielisairaalaan ja saa hoidettavakseen yhden ainoan potilaan: vanhan ja kärttyisen señor Peregrinon (herra Pyhiinvaeltajan). Pikkuhiljaa he ystävystyvät ja señor Peregrino kertoo vähitellen pyhiinvaelluksestaan Santiago de Compostelaan sekä rakkaudestaan vaelluksella tapaamaansa kauniiseen Rosaan.

Kirja on kaunis ja vähän mystinenkin tarina ystävyydestä, toivosta, rakkaudesta ja ihmeisiin uskomisesta.