"Kuun hymyillessä taivaalla anelin yötä yllättämään minut ikiomalla unelmalla."

ABULHAWA, SUSAN: Jeninin aamut, Like 2010

"Tuon illan viattomat keskustelumme paljastivat unelmiemme yksityiskohdat. 'Oikea vuode.' 'Ei sotilaita.' 'Leikkikenttä.' 'Puutarha.' 'Polkupyörä.' Luettelo yksinkertaisista toiveistamme piteni. Kirjoitimme ne ylös, valitsimme niistä kolme tärkeitä ja vertailimme valintojamme.

Huda halusi ennemmän kuin mitään muuta istua meren rannalla. "Ihan vain istua", hän sanoi, "koska en osaa uida."

En ole koskaan unohtanut sitä. Hänen suurimman toiveensa yksinkertaisuus saa minut nyt itkemään."



Niin kaunis, niin surullinen. Ahdistava, ihana romaani. Sanat eivät riitä kuvaamaan sitä tunnemylläkkää minkä romaani sai minussa aikaan.

Al-Hijan suvun tarina kerrotaan vuodesta 1941, jolloin tämä palestiinalaissuku viljelee maitaan Ein Hodin pienessä kylässä lähellä Haifaa. Vuonna 1948 heidän kyläänsä hyökätään ja heidät ajetaan pois kotiseudultaan. Alkaa vuosien, vuosikymmenien elämä pakolaisleirissä. Jatkuva pelko, sota, kuolema, epätietoisuus ja hallituksen tyhjät lupaukset jättävät ihmisiin syvät jäljet, katkeruuden ja halun kostaa. Amal, romaanin keskushenkilö päätyy stipendin turvin Yhdysvaltoihin maattomana, perheettömänä, juurettomana ja elinikäisen trauman merkitsemänä.

Tarinassa kietoutuvat toisiinsa vahvat tunteet: Viha ja rakkaus, suru ja ilo, kosto ja anteeksianto, ylpeys ja nöyryys.

Oivaltavasti menneen ja nykyisyyden yhdistävä ja niistä merkityksiä ammentava romaani valaisee hyvin Lähi-Idässä vuosikymmenet kytenyttä jännitettä ja antaa meille vihdoinkin myös sen toisen näkökulman.

Afganistanin kauneus

MARCIANO, FRANCESCA: Matka kuvien taakse, WSOY 2010


..."siinä missä te arvostatte vain naisen ulkonäköä, me arvostamme hänen sydäntään ja sieluaan. Koraanin mukaan naisen kauneus kuuluu vain hänen miehelleen ja on vain aviomiehen silmille tarkoitettu lahja, kun taas lännessä se on kuin, miten sitä nyt sanotaan - kauppatavara? - jotain millä voi käydä kauppaa ja minkä voi panna esille kuin markkinatavaran."
"Mitä enemmän naiselle karttuu ikää meidän kulttuurissamme, sitä viisaampi hänestä tulee, sitä enemmän hän saa arvostusta ja valtaa perheessä. Sitä vastoin lännessä kauneutensa kadottanut nainen on arvoton ja vailla yhteiskunnallista asemaa."
"Aiotteko sanoa että muslimit ovat takaperoisia tai barbaarisia, koska heidän naisensa ovat päättäneet verhota itsensä säilyttääkseen arvokkuutensa, vai että länsimaalaisethan ne barbaareja ovat, koska antavat naistensa leikellä itseään kun he menettävät nuoruutensa ja kauneutensa?"


Nuori italialainen valokuvaaja Maria Galante lähtee Afganistaniin tekemään reportaasia pakkoavioliitoista, jotka ajavat nuoria naisia itsemurhayrityksiin. Parinaan hänellä on rempseä toimittaja Imo Glass. Afganistanissa he törmäävät täysin vieraaseen kulttuuriin, jossa naisen ja länsimaalaisen on erittäin vaikeaa toimia. Juttua on miltei mahdoton tehdä, koska kukaan naisista ei halua puhua, eikä kukaan halua tulla kuvatuksi.

Taustalla väreilee Afganistanin huimaavan kaunis luonto, jota peittävät sodan jäljet, tankit ja maamiinat. Ihmisistä huokuu pelko, epäluulo ja kurjuus. Taleban-hallinnon synkkä perintö on juurtunut kulttuuriin. "Miehet elävät nykyaikaa kännyköineen, mutta ihan kuin nämä naiset olisivat putkahtaneet aikakoneesta."

Romaanissa kuvataan afganistanilaisten lisäksi myös länsimaalaisia avustustyöntekijöitä, sotilaita, reporttereita ja toimittajia. Heidän elämäänsä leimaa toivottomuus, välinpitämättömyys ja ahneus.

Sujuvasti kirjoitettu romaani on rikas ja mielenkiintoinen kuvaus tämän päivän Afganistanista ja kahden erilaisen kulttuurin eroista ja ristiriidoista.

Unten maille runon siivin

Debi Gliorin uudessa kuvakirjassa Tuulten tuutu (suom. Ilpo Tiihonen) teksti on runomuodossa:

 "Iltasatuja

monta miljoonaa

joka ilta

vuoteissa luetaan

ne tarinat kurnuu, kiekuu ja huhuu,

kun lamput sammuvat

hämäryys puhuu".

Kokoelmassa Unikeinu : meidän lasten runot on noin sata runoa eri aikakausilta ja runoilijoilta, tuttuja ja uusia, vauvoille, leikki-ikäisille ja pikkukoululaisellekin sopivia. Kirjan on kuvittanut Leena Lumme.

Satusaari-sarjan osassa Unien ranta on mukana myös rauhoittavia runoja.

Jukka Itkosen kekseliäs Aakkoslammas loksuhammas on runoaapinen:

"Yöllä on vähän valoa.

Yöllä ympäröi taloa

taivaan tumma viltti.

Yö ei ole vihainen. 

Yö on ihan kiltti."

Maarit Veronen, Kirkkaan selkeää (Tammi, 2010)

"Ajattelin joskus, että jos ihmiset saisivat tietää, millä kaikilla tavoilla heitä vedätetään, he tekisivät vallankumouksen heti. En ole enää pitkään aikaan ollut sitä mieltä."

Maarit Verrosen Kirkkaan selkeää -kirjan alkuun laitettu lainaus kuvaa kirjan maailmaa, jossa informaatiota vääristellään. Kirja on kertomus kuumailmapallolentäjästä, joka hankkii toimeentulonsa mitä merkillisimmillä tavoilla. Hän mm. lavastaa vaarallisia tilanteita ihmisten viihdyttämiseksi.

Luokkayhteiskunta on voimissaan. Ihmiset on kontrollin takia sirutettu, ja orjuus on otettu taas käyttöön. Luonto on vaarallinen ja vieras ihmisille.

Maarit Verrosen kirja on jatkoa hänen omintakeiselle tuotannolleen.